[Teema] Show must go on – Mitä yhteistä on Cheekin stadionkeikalla ja viestintäverkoilla?

Kun puhelujen on toimittava tai esimerkiksi suositun artistin äänen kuuluttava häiriöttömästi, varautumisen merkitys korostuu. Sama pätee niin viestintäverkkoihin kuin isoihin viihdetuotantoihin, joissa show'n pitää jatkua ja tekniikan toimia, tapahtui mitä hyvänsä.

Kuvassa Rikhard "Riki" Murto, joka on freelance-muusikko ja live-musiikkituottaja yrityksessään Rikihifi Productions.


– Ei kerta kaikkiaan voi tulla sellaista tilannetta, että vaikkapa Cheek olisi joutunut lähettämään 40 000 ihmistä stadionilta kotiin, että "sori, mutta nyt ei vain onnistu".

Näin toteaa live-musiikkituottaja ja rumpali Riki Murto. Hän on ollut toteuttamassa muun muassa Cheekin stadionkeikkoja. Keikoilla Murto vastaa siitä, että show jatkuu ja tekniikka toimii, tapahtui mitä hyvänsä. Vuodesta 2010 hän on keskittynyt erityisesti varmistamiseen.

Tekniikan toiminnan varmistaminen on ollut maailmantähtien, kuten Madonnan, kiertueilla arkipäivää jo pidempään. Mitä isompi tähti lavalla on, sitä useampaan kertaan ja paremmin järjestelmät yleensä halutaan varmistaa.

– Itselläni on yleensä kolme rinnakkaista konetta, jotka ovat kaikki koko ajan käytössä, Murto kertoo. – Yksi kone ei millään riitä. Kaksi konetta tarkoittaa sellaista hyvin varmistettua kiertävää bändiä ja kolme on sitten stadiontason produktio.

Mitä tekemistä tällä kaikella on viestintäverkkojen kanssa?

– Teleyrityksissä tehdään käytännössä vastaavaa. Esimerkiksi laitteistovarmistukset toteutetaan nimenomaan noin, että samaa tehtävää suorittavia laitteita käytetään rinnakkain, erityisasiantuntija Heidi Kivekäs Viestintävirastosta toteaa.

Varautumisen merkitys kasvaa myös viihdetuotannoissa

Teletoiminnassa varmistamisen ja varautumisen säädäntö juontaa juurensa pitkälle, ja sitä kehitetään jatkuvasti. Murron mukaan Suomessa vasta viime vuosien isot stadionkeikat ovat saaneet viihdetuotannot heräämään siihen, miten suuri merkitys jatkuvuuden varmistamisella on ja mitä se lopulta vaatii. Parhaillaan Murto kiertää Suomea Elastisen rumpalina. Hän itse on hakenut oppia isojen lava- ja keikkatuotantojen tekniikan toimivuuden varmistamiseen ulkomailta, jossa alalla on pidemmät perinteet.

Kehityksen taustalla näkyy viihdetuotantojen koostuminen yhä useammista osatekijöistä: lavalla soittavien muusikkojen lisäksi pakettiin kuuluu lähes poikkeuksetta erilaisia videosisältöjä, valojen ohjausta, mahdollisesti pyroteknisiä elementtejä ja taustanauhoja. Lisäksi kaikkea pitää kasassa laite, joka syöttää kaikkien näiden taustalla oleville eri järjestelmille aikakoodia, jotta jokainen show'n osa pysyy samassa tahdissa. Kyse on oikeastaan esityksen hermokeskuksesta.

Kahdennettujen järjestelmien lisäksi tuotannoissa pyritään varmistumaan jo etukäteen siitä, että kaikki toimii tositilanteessa häiriöttä. Kaikki testataan etukäteen, jos vain mahdollista, vaikka joskus tulee tilanteita, että esimerkiksi taustanauhat muuttuvat viime hetkellä.

Vastaavasti teleyrityksissä, jos esimerkiksi laitetoimittajat muuttuvat, joudutaan testaamaan huolellisesti etukäteen, miten uudet ja vanhat laitteet toimivat yhdessä ja miten ne käyttäytyvät etenkin virhetilanteissa.

Oppia virheistä

Ja jos virheitä tapahtuu, niiden juurisyyt selvitetään.

– Olen huomannut, miten tärkeää on jatkoselvitys ja sen tunnistaminen, mikä se syy lopulta oli. Olen asettanut itselleni sellaisen standardin, että sellaista tilannetta ei voi olla, että ei tiedetä, mistä ongelma johtui, Murto kuvailee.

– Sama pätee myös teleyritysmaailmassa: ennaltaehkäisystä ja varautumisesta huolimatta ongelmia voi silti tulla. Tärkeää onkin käydä tilanteet läpi ja ottaa opiksi, mitä meni pieleen ja miten se voidaan tulevaisuudessa välttää, Kivekäs toteaa.

Ongelmia voivat aiheuttaa esimerkiksi rautatason yhteensopivuusongelmat. Keskeiset tietokoneet ja -järjestelmät pyritään esimerkiksi eristämään internetistä sekä telealalla että viihdetuotannoissa, etteivät ne ole yhtä alttiina tietoturvauhkille.

Teleyrityksiltä edellytetään vikatilanteiden syiden selvittämistä ja raportointia. Viestintäviraston tehtävänä on muun muassa käydä läpi näitä selvityksiä ja arvioida, tarvitaanko lisätoimenpiteitä varmistamisen tai varautumisen parantamiseksi.

Tasapainoilua kustannusten ja toimintavarmuuden välillä

Varmistaminen aiheuttaa aina kuluja. Tällöin on määriteltävä se, kuinka toimintavarmoiksi järjestelmät halutaan tehdä. Teletoimialalla tasapainoa tarpeiden, toiveiden, odotusten ja kustannusten välillä haetaan jatkuvasti.

– Me puhumme teknistaloudellisesta kokonaisarvioinnista, kun valmistelemme vaikkapa varmistamista koskevaa säädäntöä, Kivekäs kertoo.

Musiikkimaailmassa tämä puolestaan tarkoittaa joko sitä, että tehdään budjetin asettamissa rajoissa se, mitä voidaan, tai sitten pyritään esityksen jatkumiseen hinnalla millä hyvänsä.

Omat haasteensa niin keikoilla kuin operaattoreiden varautumiselle tulee sääoloista. Keikoilla ilmassa on kosteutta ja savua, operaattorimaailmassa puolestaan esimerkiksi helle, pakkanen ja myrskyt tuovat omat haasteensa.

Lopulta tekniikan toimivuuden ja show'n jatkumisen varmistaminen kulminoituu Murron mukaan asiakkaalle annettavaan palvelulupaukseen ja itselle asetettuihin laatuvaatimuksiin. Toimintaa oman yrityksen kautta hoitavalle tämä on erityisen keskeistä.

– Minulle maksetaan siitä palvelusta, joten se henkilöityy minuun, jos jokin menee pieleen. Jotta voin itse nukkua yöt rauhassa, niin olen aina pyrkinyt selvittämään ne haasteet ja todennäköiset syyt, Murto sanoo.

Sähköä vai ei?

Sähkö on niin ikään yksi yhdistävä tekijä, kun puhutaan viestintäverkoista ja keikoista. Sähkönsyötön varmistamisella teletoimialalla pyritään siihen, ettei vaikkapa tukiasema tai verkkolaite tippuisi verkosta sähkökatkojen takia.

Keikkatuotannoissa sähkö aiheuttaa helposti ongelmia, jos siihen ei ole kiinnitetty huomiota:

– Virransyötön pitää olla varmistettu, eli käytössä on esimerkiksi UPS. Esimerkiksi Stadikalla, kun käytin suoraa sähköä, huomasin, että koneita alkoi tippua. Syynä oli se, että sähkö "huojui" niin paljon, että koneet eivät kestäneet sitä, Murto kuvaa.

Kyse on myös kulttuurinmuutoksesta

Tekniikan takana on myös aina ihminen, ja asennoituminen määrittää sen, miten hyvin varautuminen tehdään.

– On vähän hälyttävää, että tämä on tavallaan vähän ammattikunta-asia. Eli kun vaikkapa ääniteknikko tai joku joutuu ottamaan vastuun koneen pyörittämisestä, niin heillä on usein se mentaliteetti, että jos jokin menee pieleen, niin se on laitteen vika. Minulla taas on niin, että se on minun vikani, Murto miettii.

Vika olisi helppo yrittää vierittää laitteen tai valmistajan viaksi myös teleoperaattoripuolella, mutta tosiasiassa asennoituminen vaihtelee.

– Olen vuosien saatossa huomannut, että osin riippuu firmasta ja sen kulttuurista, miten asiaan suhtaudutaan, Heidi Kivekäs pohtii. – Me valvovana viranomaisena toki edellytämme kaikilta samaa, ja jokainen teleyritys vastaa samoin säännöin toiminnastaan, hän lisää.

Jos keikkatuotannoissa yleistyisivät tiukemmat sopimusehdot tai vastuiden määrittelyt, nostaisi se Murron mukaan varmasti myös varautumisen tasoa.

– Tuntuu, että tässä meidän bisneksessä varautuminen on vähän alkeellista jopa. Teidän sektorillanne nämä asiat on mietitty paremmin. Jos kaikilla olisi esimerkiksi lappu edessä, että pistäpä nimi tuohon, niin se voisi muuttaa tilannetta meilläkin, Murto vertaa viihdealaa ja teleyritysten tilannetta.


Lisätietoja

Päivityshistoria

Asiasanat: Tietoturva , Kyberturvallisuus , Riskienhallinta , Teleyritys , Toimivuus , Viat ja häiriöt , Teema , Tietoturva nyt!

LinkedIn Print

Yhteystiedot

logo

Viestintävirasto

Kyberturvallisuuskeskus

PL 313, 00561 Helsinki


Mediayhteydenotot puhelimitse 0295 390 248